Itsenäisyyspäivän puhe Lamminniemen hyvinvointikeskuksessa 6.12.2016

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat, hyvät naiset ja herrat

Omasta ja Someron kaupungin puolesta, minulla suuri kunnia viettää arvokasta juhlaa kanssanne, täällä Someron LAMMINNIEMESSÄ. Isänmaamme turvallisuudesta on pidettävä huolta näinkin syvän rauhan aikana. Turvallisuudesta huolehtiminen tarkoittaa myös varautumista pahimpaan. Yleinen asepalvelus on puolustuksemme kulmakivi ja siihen tulemme tukeutumaan vastaisuudessakin. Tekniikka kehittyy ja kansainväliset operaatiot ovat osa valmiuttamme. Ylihuomenna eli 8.12. tulee 60 vuotta siitä kun tasavallan presidentti Urho Kekkonen tarkasti ensimmäiseen rauhanturvatehtävään Suezille lähtevän komppanian Kaartin kasarmin pihalla.

Hyvät kuulijat

Pienen kansakunnan turvallisuus syntyy taidosta ymmärtää maailman muutoksia sekä viisaudesta määrittää siinä oma paikkansa ja politiikkansa. Suomen kansainvälinen asema on vahva. Suomella on hyvät suhteet naapurimaihin ja kaikkiin muihin maailman valtioihin. Ilmastonmuutos, kyberuhat, hajoavat valtiot, köyhyys ja nälänhätä vaikuttavat kaikkien, myös suurvaltojen, turvallisuuteen. Maantieteellisesti kaukana olevat tapahtumat ja ilmiöt voivat heijastua Suomeenkin. Suomella on paljon annettavaa ihmiskuntaa vaivaavien suurten ongelmien, kuten ruoka-, vesi- ja energiakysymysten kestävässä ratkaisemisessa. Vastuullisuus, ylisukupolvisuus, tasa-arvo ja sivistys muodostavat arvoperustan Suomen oman turvallisuuden varmistamisessa sekä ihmiskunnan isojen kysymysten ratkaisemisessa.

Pohjois-Euroopan turvallisuus- ja sotilaspoliittinen vakaus ja hyvät naapurisuhteet jokaiseen ilmansuuntaan ovat keskeisimpiä tavoitteitamme. Pohjoismaiden kanssa Suomella on perinteisesti merkitykselliset historialliset ja kulttuuriset yhteydet. Pohjoismaiden luottamuspääomaa pitää hyödyntää nykyistä enemmän ja syventää laaja- alaista yhteistyötä. Pohjoismaiden on tiivistettävä keskinäistä yhteistyötään samanlaisten käsitystensä pohjalta arktisessa politiikassa, kehityspolitiikassa, laaja-alaisessa kriisinhallinnassa ja rauhanvälityksessä sekä ihmisoikeuksien edistämisessä erityisesti EU:ssa ja YK:ssa. Erityisen tärkeää pohjoismainen yhteistyö on kyberturvallisuuden parantamisessa. Pohjoismaiden sotilaallinen yhteistyö toimii myös kansainvälisenä esimerkkinä alueellisesta yhteistyöstä erilaisen puolustusratkaisun valinneiden valtioiden välillä. Suomen ja Ruotsin – sotilaallisesti liittoutumattomien maiden – historiallisen tiivis yhteistyö sekä koordinoitu toiminta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on arvokasta myös tulevaisuudessa.

Suomen on kehitettävä aktiivisesti suhteitaan Venäjään samalla kun edistämme EU:n ja Venäjän kumppanuutta. Venäjän integroituminen eurooppalaiseen yhteistyöhön toimii vakauden ja rauhan hyväksi samalla kun se turvaa hyvinvoinnin edellytyksiä. On Suomenkin etu, että Venäjä on poliittisesti ja sosiaalisesti vakaa ja että kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet laajenevat ja oikeusvaltioperiaatteet vahvistuvat. Niin Ukrainassa kuin Syyriassakin Venäjä on osoittanut, että sillä on sekä kykyä että halua käyttää sotilaallista voimaa tavoitteidensa ajamiseen. Keskittyneen valtarakenteen ansiosta Venäjä kykenee myös nopeaan päätöksentekoon, mikä tekee siitä vaikeasti ennakoitavan, suoraan sanoen arvaamattoman.

Puolustuksen perustana on vankka maanpuolustustahto, toimiva yhteiskunta, luotettava päätöksenteko ja viranomaisten sujuva yhteistoiminta. Suomalainen kansallisen puolustuksen malli on toiminut ja toimii hyvin. Se nauttii yhä laajasti kansalaisten kannatusta ja on kustannustehokas. Esimerkiksi Hollannista hankitut käytetyt, mutta hyväkuntoiset, Leopard 2A6 taistelupanssarivaunut saatiin pari vuotta sitten hankittua todella kilpailukykyiseen hintaan. Tämän päivän turvallisuustilanteessa yhtä hyvään neuvottelutulokseen tuskin päästäisiin. Sama pätee Tanskasta käytettyinä, mutta peruskunnostettuina, hankittuihin yhdysvaltalaisvalmisteisiin, kevyisiin Stinger-ilmatorjuntaohjuksiin. Viimeisimpänä ministeriö tiedotti kuukausi sitten, että saimme hankittua Iso-Britanniasta 28 käytettyä Grob harjoituslentokonetta korvaamaan vanhentuvat Vinkat.

Yleinen asevelvollisuus, laaja säännöllisesti kertausharjoitettu reservi, ajantasainen varustus sekä moitteettomasti toimiva yhteistyö viranomaisten ja sidosryhmien kanssa mahdollistavat koko maan puolustamisen uskottavalla tavalla. Yleinen asevelvollisuus on myös maanpuolustustahdon perusta. Vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen roolia Suomen puolustuksessa, maanpuolustuskoulutuksessa ja maanpuolustustahdon vaalijana on kehitettävä. Puolustusvoimien tehtävät ovat jatkossakin koko maan sotilaallinen puolustus, virka-apu siviilionnettomuuksissa ja kansainvälinen kriisinhallinta. Jatkossakin on varmistettava turvallisuusympäristöön nähden oikein mitoitettu ja ennaltaehkäisyyn pystyvä puolustuskyky. Koko maan puolustamisen periaatteesta ei saa tinkiä missään olosuhteissa.

Sotilaallinen liittoutumattomuus on jatkossakin Suomen etujen mukaista ja vahvistaa osaltaan Pohjolan turvallisuuspoliittista vakautta. Näköpiirissä ei ole tarvetta sotilas- ja puolustuspoliittisenlinjan muutoksiin mutta keskustelun aiheesta tulee olla avointa ja kiihkotonta. Suomen on perusteltua jatkaa käytännönläheistä kumppanuusyhteistyötä sotilasliitto Naton kanssa. Huoltovarmuus perustuu yhä enemmän eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. On kuitenkin lähdettävä kansallisen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta vahvistavan politiikan ensisijaisuudesta. Huoltovarmuus on turvattava kaikilla elintärkeillä alueilla kuten elintarvike-, vesi- ja energiahuollossa sekä tavara- ja viestiliikenteessä. Suomen on ajettava entistä ponnekkaammin kestävän kehityksen mukaista ihmiskuntapolitiikkaa: on hidastettava maailman väestönkasvua, hillittävä ilmaston muutosta, tukeuduttava uusiutuviin luonnonvaroihin ja ylläpidettävä luonnon monimuotoisuutta. Kehityspolitiikan on vahvistettava ihmisten ja yhteisöjen itseauttamiskykyä vastata omista asioistaan omassa kulttuurissaan.

Tinkimättömäksi tavoitteeksi on asetettava aliravitsemuksen ja nälänhädän torjuminen niin, ettei kaukaisinkaan lapsi joudu kärsimään ravinnon puutteesta. Koko ruokaketjun, pellolta pöytään, osaaminen ja asiantuntemus ovat Suomen tarjoaman kehityspolitiikan ydintä. On myös tuettava köyhien maiden paikallisten viljelijöiden mahdollisuutta kehittää elinkeinoaan sekä keskinäistä yhteistyötään markkinoilla. Erityisesti naisten oikeudellista asemaa tulee vahvistaa ruokaketjun eri vaiheissa. Suomen on toimittava kansainvälisillä foorumeilla sen historiallisen suunnanmuutoksen puolesta, että siirrytään fossiilisten luonnonvarojen käytöstä kohti uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisen periaatetta. Siinä on ison muutoksen aika.

Bittien maailman turvallisuudesta on tullut keskeinen tekijä yhteiskuntien turvallisuuden takaamisessa. Kyberturvallisuuden painoarvo on tarpeen ottaa huomioon läpileikkaavasti julkisessa hallinnossa ja elinkeinoelämässä. Kyberturvallisuus on Suomelle korkean teknologian maana myös mahdollisuus. Ihmisten laajamittaisen vakoilun tekniset mahdollisuudet eivät tule vähenemään ja tämä uhkaa jo perustavanlaatuisesti länsimaiden perustalla olevaa yksilönvapautta ja yksilönsuojaa.

Arvoisat juhlavieraat.

Turvallisuuspolitiikkamme on sitä uskottavampaa, mitä laajempi kansan tuki sillä on. Turvallisuuspolitiikka on koko kansan asia. Ulkoinen turvallisuus ja sisäinen eheys ovat pienen maan elintärkeitä yhteisiä tavoitteita. Sisäisen eheyden varmistamiseksi on suomessa meneillään myös ehkä suurin uudistus koko itsenäisyytemme aikana. Maakuntauudistus on vahvassa valmistelussa mutta kaikki osapuolet pyrkivät siihen, että kuntalaiset, Te, ette huomaisi muutoksia lainkaan. Näitä uudistuksia täällä Lamminniemessä kuin koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen Someron kaupunki hoitaa kunniakkaasti. Meillä on kunnossa niin taloudelliset resurssit kuin toiminnalliset tilat, joilla pystymme vastaamaan tulevaisuuden huoltosuhteeseen ja velvollisuuksiimme ensiluokkaisesta.

Tänään meillä on kunnia juhlistaa tätä tilaisuutta itsenäisessä Suomessa. Isänmaassa, jonka historia on vaiherikkaudessa vaatinut suunnattomiakin uhrauksia. Haluan esittää lämpimän kiitokseni ja kunnioitukseni kaikille suomalaisille miehille ja naisille. Olemme Teille sodan ajan sukupolville paljosta velkaa.