Puhe Ol Hollil -tapahtumassa Mäkilän traktorimuseossa 14.7.2018

Viime vuosi on juhlittu Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä monin eri tavoin. Valtakunnassa on järjestetty tapahtumia vauvoista vaareille Suomi100- teeman alla. Näihin tilaisuuksiin on ollut helppo mennä ja olla yhdessä (-tillsammans), mikä oli myös juhlavuoden teema.

Vaikka 4. joulukuuta 1917 Svinhufvudin senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen ja 6.12. eduskunta sen sisällön hyväksyi porvareiden äänin 100 – 88, niin ei tietenkään itsenäistyneen Suomen sisäpoliittinen tilanne ollut rauhallinen. Kun sata vuotta sitten sisällissota syttyi, se jätti arvet, joita vieläkään emme ole pystyneet korjaamaan.

Nykyiset eduskuntapuolueiden puheenjohtajat pitivät yhteisen puheenvuoron Suomen sisällissodan muistohetkessä, jossa he kunnioittivat tapahtumien muistoa ja sitoutuivat demokratiaan yhteiskunnan toiminnassa. Kuitenkin viime vuoden kaltaista teemavuotta ei ole, ellei valtioneuvoston kanslian muistovuosi.fi-sivustoa sellaiseksi lasketa.

Kun 9. elokuuta 1917 nimismies Frans Heinonen ampui Ypäjällä lakkovahti Simo Saarikon, hänestä tuli yksi sisällissodan väkivaltaisuuksien ensimmäisiä kuolonuhreja. Heti tämän jälkeen Turussa kriisin huippukohdaksi muodostui suurten väkijoukkojen toimeenpanema voiryöstö. Voimellakoiden johdosta Turun Sanomien päätoimittaja, Nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja Antti Mikkola ryhtyi toimiin suojeluskunnan perustamiseksi Turussa.

Niin myös Somerolla Vilukselassa pidettiin kuntakokous 22.9.17, jossa tehtiin periaatepäätös ”apusuojellusmiesten” valitsemisesta järjestyksenpitäjien avuksi. Seuraavassa kuntakokouksessa 6.10. kunnallislautakunta valtuutettiin tekemään Vilukselan kokouksen päätöksen mukaiset valinnat.

Syksyllä 1917 järjestyivät myös punakaartit Joensuussa ja Kaskistossa. Helmikuuhun mennessä oli kylittäin perustettu seitsemän osastoa lisää: Pajulaan, Pitkäjärvelle, Terttilään, Kerkolaan, Rautelaan, Lautelaan ja Ollilaan.

Marraskuun yleislakkoa seurasi väkivallan ja anarkian aikaa ympäri Suomea. Osassa kuntia tehtiin yhteinen pitäjäkohtainen sopimus vihanpidon välttämiseksi. Suurimmassa osassa kuntia kuten Somerolla talvi elettiin keskinäisen ”kyräilyn” merkeissä ja pahimmilta ylilyönneiltä vältyttiin puolin ja toisin. Oikeistolainen lehdistö syytti vasemmistoa lakkoilusta, kapinoinnista ja laillisen hallitusvallan vastustamisesta. Vasemmistolainen lehdistö varoitti omiaan lahtarikaartien teurastuksista ja ruoan pimittämisestä. Sosialidemokraatit julistivat, että ”porvarit tahtoivat lujaa järjestysvaltaa, tahtoivat sitä omien pyyteittensa pönkäksi. Nyt tulkoon tähän maahan luja järjestysvalta, mutta köyhälistön turvaksi, sorrettujen avuksi!”

Muistelkaamme ja muistakaamme jokaista tuon ajan uhria. Ensimmäinen maailmansota vaati sotilaat ja siviilit yhteen laskien n 16 miljoonaa kuolonuhria ja 21 miljoonaa haavoittunutta. Suomen sisällissota vaati taisteluissa, teloituksissa tai vankileireillä yli 30 000 uhria, joista Somerolaisia yli 100. Meidän tulee joka päivä torjua vastakkainasettelua ja ehkäistä syrjäytymistä toimillamme.

Hyvät kuulijat

Kansainvälisissä vertailuissa olemme pärjänneet lähes missä tahansa yhteiskunnan alalla, liian moni suomalainen kohtaa sosiaali- ja terveydenhuoltomme toisenlaisen arjen. Vaikka meillä Somerolla on hyvät palvelut, monissa kunnissa terveyskeskuksen lääkärille ei pääse. Vaikeuksiin joutuneet perheet eivät saa apua ajoissa. Moni vanhus jää vaille riittävää - inhimillistä hoivaa.

Maamme sosiaali- ja terveyspalveluissa on pitkään ollut ongelmia. Ongelmat eivät johdu terveyden tai sosiaalialan ammattilaisista. He tekevät parhaansa – ja moni paljon enemmänkin. Ongelmat johtuvat siitä, että päättäjät eivät ole yli kymmenen vuoden aikana pystyneet uudistuksiin, joilla suomalaisten palvelut laitetaan kuntoon.

Palvelut on turvattava yhdenvertaisesti jokaiselle suomalaiselle koko maassa myös tulevaisuudessa. Mikään malli ei ole täydellinen tai ongelmaton. Mutta se on nyt viimeinkin riittävän hyvä eteenpäin vietäväksi ja päätettäväksi. Tekemättä jättäminen ei ole vaihtoehto.

Isossa osassa Suomen maakuntia uudistuksen valmistelussa ollaan jo todella pitkällä. Jopa meillä Varsinais-Suomen maakunta- ja sote uudistuksessa, jossa toimin varapuheenjohtajana on päästy alkukankeuksien jälkeen hyvään vauhtiin yli puoluerajojen. Suomen noin 200 000 sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevää sekä koko kansa ansaitsee epävarmuuden sijaan varmuuden tulevasta.

Eu­roo­pan par­la­men­tis­sa val­mis­tel­laan Ita­li­an en­ti­sen maa­ta­lous­mi­nis­te­rin joh­dol­la kii­vaas­ti elin­tar­vi­keket­jun epä­rei­lu­ja kaup­pa­ta­po­ja eh­käi­se­vää di­rek­tii­viä. Ko­mis­si­on direktiiviehdotus on ter­ve­tul­lut, sil­lä vil­je­li­jän neuvotteluasemaa mark­ki­noil­la on pa­ran­net­ta­va. Tar­vit­sem­me rei­lum­mat pe­li­sään­nöt.

SUO­MI on ol­lut asi­as­sa aloit­teel­li­nen maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri Jari Le­pän joh­dol­la, sil­lä Suo­mes­sa on jo val­mis­teil­la elin­tar­vi­ke­mark­ki­na­la­ki. Ta­voit­tee­na on tur­va­ta oi­keu­den­mu­kai­suus ja rei­lut kaup­pa­ta­vat ruo­ka­ket­jus­sa. Li­säk­si toi­meen­pa­noa ase­te­taan val­vo­maan uu­si vi­ra­no­mai­nen.

Jos tah­dom­me tur­va­ta suo­ma­lai­sen ruo­ka­ket­jun 340 000 työ­paik­kaa, on maa­ta­lou­den toi­min­ta­e­del­ly­tyk­sis­tä pi­det­tä­vä huol­ta mark­ki­noi­ta myö­ten. To­si­a­sia on, et­tä vil­je­li­jän neu­vot­te­lu­a­se­ma on hei­ken­ty­nyt mark­ki­noil­la kau­pan ja te­ol­li­suu­den kes­kit­ty­es­sä. MAA­TA­LOU­DEN pit­kään hei­ken­ty­nyt kan­nat­ta­vuus on iso on­gel­ma, joka edel­lyt­tää uu­sia toi­mia ja rat­kai­su­ja niin kan­sal­li­ses­ti kuin EU-ta­sol­la.

Ko­mis­si­on di­rek­tii­vieh­do­tuk­sen pe­rus­te­luis­sa to­de­taan, et­tä epä­ter­vei­tä kau­pan käy­tän­tö­jä esiin­tyy elintar­vi­ke­ket­jus­sa. Tätä ei voi­da ohit­taa Suo­mes­sa­kaan hep­poi­sin pe­rus­tein, to­te­a­mal­la vain, et­tä mark­ki­nat toi­mi­vat. Maa­ta­lou­den kan­nat­ta­vuus voi pa­ran­tua vain toi­mi­vien mark­ki­noi­den kaut­ta. Vii­me vuo­sien ke­hi­tys on ol­lut päin­vas­tai­nen, myös tu­kien osal­ta.

TOI­VON, et­tä koko elin­tar­vi­ke­ket­jun toi­mi­jat, ovat aloit­teel­li­sia al­ku­tuot­ta­jan ase­man pa­ran­ta­mi­ses­sa. Tätä ongelmaa on ryhdytty Ruotsissa jo parantamaan. Osa isoista ketjuista on sitoutunut lisäämään kotimaisen lihan hankintaa ja luvannut vähentää tuontiraaka-aineiden käyttöä. Tämä on oikeansuuntaista toimintaa.

Vaikka maatalouden kannattavuus on matalalla tasolla, niin positiivisen rakennemuutoksen tuulet ovat osassa maakuntaamme.

Lounais-Suomen yritykset tarvitsevat lisää työvoimaa. Autotehdas on ilmoittanut 1000 uuden työntekijän rekrytoinnin aloittamisesta ja kaikkiaan meille syntyy n 30 000 uutta työpaikkaa seuraavan viiden vuoden kuluessa. Työvoimapulaan haetaan ratkaisuja valtakunnallisella kampanjalla, jolla esitellään alueen vetovoimatekijöitä, joita meillähän on. Omat työvoimareservimme ja koulutuskapasiteettimme ei riitä tyydyttämään osaamistarvetta vaan väkeä tarvitaan koko Suomesta.

Työvoiman kysyntä ja sen saatavuus ovat eräs alueemme keskeisimmistä haasteista seuraavien vuosien aikana. Vaikka positiivinen rakennemuutos tuntuukin Someron kylänraitilla kaukaiselta, niin mm metallialan ja maatalouden yrityksillämme on ollut rekrytointiongelmia jo pitkään.

Tilanteen vakavuus on ymmärretty ja Elinkeinoministeri Mika Lintilä pyysikin entisen pääministerin Esko Ahon Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen selvityshenkilöksi. Aho selvitti alueen rekrytointeja ja työvoiman liikkuvuutta helpottavia keinoja. Tähän selvitykseen perustuen valtion ja Lounais-Suomen välille solmittiin niin kutsuttu siltasopimus. Tämä sopimus tarjoaa ratkaisuja positiiviseen rakennemuutokseen.

Siltasopimus pitää sisällään alueellisen ja valtakunnallisen tason toimia muun muassa työvoiman saatavuuden, tutkimus- ja kehitystoiminnan, koulutuksen ja tietopohjan

vahvistamiseksi. Myös kansainvälisten osaajien houkuttelu, saavutettavuus, asuminen ja alueen tunnettuus tunnistetaan kriittisiksi alueen vetovoimaan vaikuttaviksi tekijöiksi.

Eräs sopimukseen sisältyvä projekti eli Turun ja Helsingin välinen tunnin junaratahanke on edennyt jo yksityiskohtaisen suunnittelun vaiheeseen. Suunnittelua on rahoitettu Euroopan unionin Verkkojen Eurooppa-ohjelmasta ja valtio on osoittanut hankkeelle merkittävän, yhteensä 40 miljoonan euron suunnittelurahan. Ensi vuonna muodostettavan uuden hallituksen on mahdollista tehdä tästä rakentamispäätös.

Niin suuret ratahankkeet kuin rapautuva alempi tieverkosto ja sillat tarvitsevat uutta ajattelua ja uusia rahoitusmalleja korjausvelan pysäyttämiseksi. Pelkästään talousarviorahoitukseen perustuen emme saa liikenneverkkoamme teollisuuden ja toimeliaisuuden vaatimalle tasolle.

Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki tilasivat Taloustutkimus OY:ltä selvityksen Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen tunnettuudesta Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten hyvin alueen viesti voimakkaasta talouden kasvusta ja työvoiman tarpeesta on saavuttanut muualla Suomessa asuvat. Kysely toteutettiin valtakunnallisessa verkkopaneelissa.

Mielestäni hälyttävintä tuloksissa oli, että joka kolmas vastaajista piti Varsinais-Suomen työllisyystilannetta melko huonona tai erittäin huonona eli tiedottamiseen tulee panostaa entisestään. Tutkimuksen mukaan noin 2 % työikäisistä olisi valmis muuttamaan Varsinais-Suomeen työn perässä seuraavan 3 vuoden kuluessa. Kaksi prosenttia tarkoittaa 55 000 työikäistä henkilöä, jotka katsovat työskentelevänsä erittäin todennäköisesti maakunnassa lähivuosien aikana. Tällä hetkellä Varsinais-Suomeen muuttaa vuosittain vähän yli 10 000 työssäkäyvää henkilöä. Suurin piirtein yhtä monet muuttavat maakunnasta työn perässä pois ja maakunnan väestökasvu on tarpeeseen nähden alhaista.

Lounais-Suomen positiivinen rakennemuutos näkyy tulevana kesänä niin yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin ihmisten arjessa. Lounais-Suomen kunnat ja maakunnan liitot ovat päättäneet jatkaa Töihin tänne -markkinointikampanjaa sekä järjestää Suomi-Areenassa teemapäivän.

Töihin tänne -kampanjalla haetaan ratkaisuja työvoimapulaan. Markkinointikampanja lanseerattiin tämän vuoden alussa osaajien ja muuttajien houkuttelemiseksi valtakunnallisesti Lounais-Suomeen töihin.

Somerokin tulee todennäköisesti olemaan siinä mukana tavalla tai toisella. Sen tavoitteena on pitkäjänteinen työ osaajien ja muuttoliikkeen saamiseksi Lounais-Suomeen. Markkinointikampanjan ensimmäisessä vaiheessa avattiin Töihin tänne -kampanjan verkkosivu ja satsattiin onnistunein tuloksin markkinointiin verkossa ja sosiaalisissa medioissa. Toisessa vaiheessa kehitetään tietoa siitä, mitä Lounais-Suomella on tarjota töihin muuttavalle ja hänen perheelleen.

Kaikesta tästä huolimatta on ensisijaisesti Someron panostettava olemassa olevien yritysten menestymiseen ja niiden laajennussuunnitelmien tukemiseen mutta olemme myös potentiaalinen asuinpaikkakunta muualla töissä kävijöille.

Hyvät kuulijat – Lopuksi…

Suomi on yhdistysten luvattu maa ja yhdistykset tarvitsevat menestykselliseen toimimiseen pyyteettömiä talkoolaisia. Valtiovarainministeriö asetti työryhmän selvittämään vapaaehtoistyön lainsäädännön kehittämistarpeita ja ohjeistuksen täsmentämistä sekä ministeriöiden koordinointivastuita vapaaehtoistoimintaa koskevan lainvalmistelun ja vapaaehtoistoiminnan yleisten edellytysten luomisen osalta. Työryhmä on työskentelynsä aikana havainnut, että monet vapaaehtoistyön esteiksi koetuista ongelmista johtuvat tiedon puutteesta. Viranomaisten tiedottaminen ei aina tavoita kansalaisia, jotka harkitsevat vapaaehtoistyöntekijäksi ryhtymistä. Yli 60-sivuisessa raportissa oli toinen toistaan tärkeämpiä seikkoja, joita meidän tulee ottaa huomioon tehdessämme vapaaehtoistyötä.

Haluan kiittää Mäkilän isäntäperhettä tästä suuresta voimainponnistuksesta, jolla olette jälleen toteuttaneet Ol Hollil’ –tapahtuman. Kiitän kaikkia Teitä talkoolaisia, jotka ahkeroitte täällä työpisteissä ja mahdollistatte tämän kulttuuriperinnön siirtymisen jälkipolville.

Hyvää kesää kaikille!