Suomessa tunnetaan vapun aikaan vietetty vanha kevään juhla hela eli toukojuhla, jolloin pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettiin kokkoja, helavalkeita. Muinaissuomalaiset polttivat helavalkeita ja soittivat kelloja pahojen henkien pois ajamiseksi.

Vappua on juhlittu keskiajalta lähtien Suomessa – 1. toukokuuta, joka on Valburgin pyhimykseksi julistamisen päivä. Sen mukaisesti päivä on myös Vapun ja Valpurin nimipäivä. Näin myös Ruotsissa, Virossa, Saksassa ja Latviassa vappu on vanha juhlapäivä, jonka juhlinta perustuu valpurinpäivään tai muihin perinteisiin. Useimmissa muissa maissa päivä on tullut juhlapäiväksi työväenliikkeen myötä, joka 1800-luvun lopulla valitsi sen kansainväliseksi juhlapäiväkseen.

1800-luvulla säätyläisvappuun sulautui ylioppilaiden kevätjuhlaperinne. Isänmaan toivot juhlivat kevättä jo Turun Akatemian aikoihin ja yliopiston siirryttyä Helsinkiin muuttivat mukana myös juhlallisuudet. Juhlintaa liittyi jo varhain mukaan joku mielenilmaus: kielikysymys kiihdytti opiskelijoiden mieliä ja ravintoloissa kiisteltiin oikeasta lakin päähänpanoajankohdasta.

Ylioppilaiden vapunvieton eräänä lähtökohtana oli eteläisen Ruotsin kansanomainen vappu. Vappuna oli tapana syödä ja juoda runsaasti: sanottiin, että näin saadaan voimia tulevan kesän varalle. Kaupunkien killat ja ammattikunnat pitivät vappua kokous- ja kestipäivänään, ja myös maaseudulla pidettiin kyläkokouksia. Nuoret miehet myös kiersivät talosta toiseen laulamassa kevään tuloa. Kaikki nämä ainekset sopivat hyvin ylioppilaille. He saattoivat viettää vappua osakuntajuhlana, johon kuuluivat puheet, juhlajuomat ja laulutervehdykset. 1800-luvun lopulla ylioppilaiden kevätjuhlan pitoajaksi vakiintui toukokuun ensimmäinen päivä.

Hyvät ystävät

Viime vuonna lähes kaikissa julkisissa puheissa sivuttiin sitä, että Suomen sisällissodasta tuli kuluneeksi 100 vuotta. Sisällissota on yhä historiassamme tapahtuma, jonka vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet syvät ja pitkäkestoiset. Sisällissodan jälkeen tapahtunut kansallinen eheytyminen ja sitoutuminen demokratiaan ovat olleet ratkaisevan tärkeitä Suomen myöhemmälle kehitykselle.

Tunnettua on, että ensimmäinen maailmansota vaati valtavasti uhreja. Kaikkiaan ensimmäinen maailmansota vaati sotilaat ja siviilit yhteenlaskien noin 16 miljoonaa kuolonuhria. Haavoittuneita oli 21 miljoonaa. Kun otetaan vielä huomioon kaikki sairauksien ja tautien uhrit, myös vuosina 1918–19 riehuneen espanjantaudin, sodan uhrien kokonaismäärä lähentelee 50 miljoonaa.

Vaikka sisällissota oli ohi, Suomi eli edelleen melkoisen sekasorron partaalla. Ruoasta oli pulaa ja viljatuonti Suomeen pääsi täyteen vauhtiin helmikuun lopussa 1919. Suomi oli sopinut ympärysvaltojen kanssa ottavansa vastaan 800 tonnia viljaa päivässä. Tuontia vaikeuttivat tarvittavien laivojen saaminen, viljan uudelleenlastaus, Itämerellä vallinnut miinavaara ja jääolot. Toimitusten vastaanottoa Suomessa hidasti viljaelevaattorien puute. Jääesteiden vuoksi viljaa voitiin laivata aluksi vain Hankoon ja Turkuun, joista se siirrettiin puutteesta kärsineisiin kuntiin jyvinä. Viljan jauhattamiseen ei ollut tilanteen kriittisyyden vuoksi aikaa. Tilanteen helpotuttua vilja jauhettiin satamien lähistöllä suurissa keskusmyllyissä, joita käytettiin myös välivarastoina.

Tänään sata vuotta sitten Meripataljoonan soittokunnan ensimmäisessä esiintymisessä oli läsnä myös valtionhoitaja Mannerheim. Useiden nimivaihdosten jälkeen kyseisen soittokunnan nimi muutettiin Laivaston soittokunnaksi.

Samaan aikaan tuhannen vapaaehtoisen joukko oli lähtenyt Aunuksen retkelle, joka ei kovin hyvin päättynyt, mutta se on toisen puheen paikka.

Vuonna 1944 Suomessa säädettiin nykyisin voimassa oleva laki vapunpäivän järjestämisestä työntekijöiden vapaapäiväksi eräissä tapauksissa. Jo sitä ennen, päivä oli kuitenkin käytännössä ollut monilla työpaikoilla ja muun muassa kouluissa vapaapäivä.

Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, jolle on annettu nimi; suomalaisen työn päivä. Liputtamista ei kuitenkaan perusteltu sillä, että vappu olisi työläisten juhlapäivä. Kansatieteilijä Juhani U. E. Lehtonen totesi, että vapun perinnetaustan kannalta kyse on oudosta poliittisesta kompromissista. Osa suomalaisista ei hyväksynyt työläisvappua, mutta railakas ylioppilasvappukaan ei ollut kaikkien mieleen. Näytti olevan ongelma, miten ei-ylioppilas tai työväenliikkeeseen kuulumaton viettäisi vappua. Siksi Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä vappua markkinoitiin iloisena kevätjuhlana, kevään tulon merkkipäivänä. ”Ainoana vaikeutena vapun vietossa kevään juhlana on ollut asian keinotekoisuus: kevät kun kerta kaikkiaan ei tule vielä vappuna Suomeen”, Lehtonen kirjoitti.

Pohjoismaissa on tapana kiinnittää huomio varsinaisen juhlan aattopäivään. Myös vapun juhlinta on siirtynyt joulun, uudenvuoden ja juhannuksen tavoin aattoon. Varsinkin 1930-luvulta lähtien juhlinta siirtyi yhä enemmän vapunpäivästä sitä edeltävään päivään. Tähän vaikutti osaltaan julkisten huvitilaisuuksien, erityisesti tanssien yleistyminen ja sijoittuminen juuri aattoon.

Arvoisa vappukansa

Eduskuntavaalien tulos, jossa suurimmankin puolueen ääniosuus on vain runsaat 17 prosenttia, ei anna hyviä edellytyksiä hallituksen muodostamiselle, eikä maan johtamiselle ylipäätään. Pienet marginaalit tekevät sen, että hallitusta muodostaessa joutuu tekemään kompromisseja enemmän, kuin jos vaalivoitto olisi ollut selvempi.

Eduskuntaryhmät ovat jättäneet vastauksensa, ja kaikki puolueet ovat valmiita lähtemään SDP:n johtamaan enemmistöhallitukseen yhteisten tavoitteiden täytyttyä. Hallitustunnustelija Antti Rinteen mukaan puolueiden asettamissa kynnyskysymyksissäkään ei ollut sellaisia, jotka estäisivät jatkokeskustelut tästä eteenpäin, mutta myöskään mikään puolue ei voi olla varma pääsystään hallitukseen. Nämä kahdenväliset keskustelut alkavat ylihuomenna.

Rinne toivoo, että hallituskokoonpano olisi valmis toukokuun lopussa. Aikataulu tuntuu optimistiselta, koska sitä ennen ovat vielä EU:n parlamenttivaalit. Toisaalta Suomen historiassaan kolmas puheenjohtajuuskausi Euroopan Unionin neuvostossa alkaa jo 1.7. Romanian jälkeen ja siihen mennessä pitäisi saada aikaan hallitusohjelma, hallituksen omat nelivuotiset EU-suuntaviivat ja Suomen linjaukset EU-puheenjohtajuudelle. Kiireinen ja mielenkiintoinen poliittinen kevät jatkuu.

Vappusää vaihtelee vuosittain. Kolme neljästä vapusta on Suomessa poutaisia, ja joka toinen on hyvin aurinkoinen. Päivälämpötilat vappuina vaihtelevat Etelä-Suomen 5–20 asteen välillä. Tavallisin päivälämpötila on etelässä noin 11–12 astetta. Lunta tai räntää sataa Etelä-Suomessa vain kerran kymmenenä vappuna ja silloinkin tavallisesti öisin eli vappusää ei ole päivän myöhässä.