Seutuverkot veteen!

Kolumni on julkaistu Somero-lehdessä 11.9.2018.

Someron eräs merkittävimmistä teollisuudenaloista on metalliteollisuus. Olemme saaneet kuulla ja nauttia yritystemme kehittymisestä ja laajenemisesta mutta samalla myös rekrytointiongelmista. Metallialaa ei nähdä edes täällä maaseudulla houkuttelevana työurana. Oppilaitokset ja yritykset onneksi markkinoivat innovatiivisesti alaansa ja askel askeleelta pajanmusta rautakoura on muuntautumassa moderniksi peltitaiteilijaksi.

Meriteollisuudessa on kovaa kasvua ja tekijöitä kaivataan lisää. Laaja ja monitasoinen alihankintaverkosto on sille luonteenomaista. Tätä uusien ja kokeneempia toimijoiden verkottumista Someron kaupunki on tukenut seutukaupunkien valtakunnallisella yhteistyöllä keväällä 2018. Työtä on päätetty jatkaa 2018 lopulla, koska yrityksistä ja seutukaupungeista on noussut selkeä tarve sille. Mutta mitä ne seutukaupungit oikein ovat?

Keskustelu suurten kaupunkien ja maakuntakeskusten rinnalla olevien seutukaupunkien erityispiirteistä on aktivoitunut seutukaupunkiselvitysmies, Salon entisen kaupunginjohtaja Antti Rantakokon vuonna 2017 julkaistun selvityksen pohjalta sekä Kuntaliiton seutukaupunkiverkoston työssä.

Valtiovarainministeriön ohjelma pyrkii tarjoamaan tulevaisuudessa mahdollisuuden rakentaa tiivistä, verkostomaista ja teemapohjaista yhteistyötä eri kaupunkien ja alueiden välillä. Ohjelmassa on tavoitteen lisäksi hahmoteltu keskeisiä toimenpiteitä, jolla kaupunkipolitiikkaa voidaan vahvistaa monipuoliseksi.

Seutukaupunkiohjelma esittää seuraavan hallituksen tavoitteeksi monimuotoista kaupunkipolitiikkaa, joka
huomioi niin seutukaupungit kuin suuremmat kaupungit sekä näiden välisen yhteistyön ja verkottumisen tärkeyden. Maakuntien tulisi jatkossa ohjelman mukaan laatia sopimuksia seutukaupunkien kanssa niiden keskeisistä kehittämisen kysymyksistä. Äkillisen rakennemuutoksen tilanteessa myös valtio voisi tehdä suoraan sopimuksen seutukaupungin tai seudun kuntien kanssa.

Seutukaupunkien keskeisenä tehtävänä on alueellisesta elinvoimaisuudesta vastaaminen ja tämän tehtävän merkitys tulee korostumaan entisestään jatkossa. Alueiden menestykseen vaikuttavat olennaisesti kyky elinkeinorakenteen uudistamiseen, kaupunkiympäristöjen monipuoliset osaamiskeskittymät, palvelut sekä laadukas elinympäristö.

Seutukaupunkien elinvoiman kehittäminen tarvitsee kansallista kehystämistä ja yhteistä alustaa, joka SEUTU-ohjelman kautta luodaan. Ohjelma liimaa seutukaupungit ja seutukaupungeissa tapahtuvan elinkeinojen kehittämisen yhteen. Ohjelmassa hyödynnetään myös seutukaupunkipiloteista saatuja hyviä kokemuksia paikallisten pilottien käynnistämisestä. Tämä ohjelma on keskeinen tekijä seuraavassa vaiheessa seutukaupunkien rakentaessa laajan, hallinnolliset ja toimialalliset rajat ylittävän valtakunnallisen verkoston.

SEUTU-ohjelman läheisimmät osallistujakaupungit ovat Forssa, Huittinen, Kokemäki, Lohja, Loimaa, Raasepori, Rauma, Salo, Sastamala, Somero ja Valkeakoski.

Niin pienen kunnan kuin pienen yrityksenkin pitää verkostoitua ja tehdä yhteistyötä moniin suuntiin. Verkostoitumisen avulla pitäisi keskittyä ydinosaamiseen eli antaa toisten tehdä ne tehtävät joita itse ei ehdi, kannata tai on strategisesti järkevämpi ulkoistaa. Vastavuoroisesti perustyölle jää enemmän aikaa kehittää ja kasvaa. Nostetaan maailmantalouden kasvuverkosta saalis Somerollekin.