Viime vuosi on juhlittu Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä monin eri tavoin. Valtakunnassa on järjestetty tapahtumia vauvoista vaareille Suomi100- teeman alla. Näihin tilaisuuksiin on ollut helppo mennä ja olla yhdessä (-tillsammans), mikä oli myös juhlavuoden teema.
Vaikka 4. joulukuuta 1917 Svinhufvudin senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen ja 6.12. eduskunta sen sisällön hyväksyi porvareiden äänin 100–88, niin ei tietenkään itsenäistyneen Suomen sisäpoliittinen tilanne ollut rauhallinen. Kun sata vuotta sitten sisällissota syttyi, se jätti arvet, joita vieläkään emme ole pystyneet korjaamaan.

Nykyiset eduskuntapuolueiden puheenjohtajat pitivät yhteisen puheenvuoron Suomen sisällissodan muistohetkessä, jossa he kunnioittivat tapahtumien muistoa ja sitoutuivat demokratiaan yhteiskunnan toiminnassa. Kuitenkin viime vuoden kaltaista teemavuotta ei ole, ellei valtioneuvoston kanslian muistovuosi.fi-sivustoa sellaiseksi lasketa.

Kun 9. elokuuta 1917 nimismies Frans Heinonen ampui Ypäjällä lakkovahti Simo Saarikon, hänestä tuli sisällissodan väkivaltaisuuksien ensimmäisiä kuolonuhreja. Heti tämän jälkeen Turussa kriisin huippukohdaksi muodostui suurten väkijoukkojen toimeenpanema voiryöstö. Voimellakoiden johdosta Turun Sanomien päätoimittaja, Nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja Antti Mikkola ryhtyi toimiin suojeluskunnan perustamiseksi Turussa.

Niin myös Somerolla Vilukselassa pidettiin kuntakokous 22.9.17, jossa tehtiin periaatepäätös ”apusuojellusmiesten” valitsemisesta järjestyksenpitäjien avuksi. Seuraavassa kuntakokouksessa 6.10. kunnallislautakunta valtuutettiin tekemään Vilukselan kokouksen päätöksen mukaiset valinnat.
Syksyllä 1917 järjestyivät myös punakaartit Joensuussa ja Kaskistossa. Helmikuuhun mennessä oli kylittäin perustettu seitsemän osastoa lisää: Pajulaan, Pitkäjärvelle, Terttilään, Kerkolaan, Rautelaan, Lautelaan ja Ollilaan.

Marraskuun yleislakkoa seurasi väkivallan ja anarkian aikaa ympäri Suomea. Osassa kuntia tehtiin yhteinen pitäjäkohtainen sopimus vihanpidon välttämiseksi. Suurimmassa osassa kuntia kuten Somerolla talvi elettiin keskinäisen ”kyräilyn” merkeissä ja pahimmilta ylilyönneiltä vältyttiin puolin ja toisin. Oikeistolainen lehdistö syytti vasemmistoa lakkoilusta, kapinoinnista ja laillisen hallitusvallan vastustamisesta. Vasemmistolainen lehdistö varoitti omiaan lahtarikaartien teurastuksista ja ruoan pimittämisestä. Sosialidemokraatit julistivat, että ”porvarit tahtoivat lujaa järjestysvaltaa, tahtoivat sitä omien pyyteittensa pönkäksi. Nyt tulkoon tähän maahan luja järjestysvalta, mutta köyhälistön turvaksi, sorrettujen avuksi!”

Muistelkaamme ja muistakaamme jokaista tuon ajan uhria. Ensimmäinen maailmansota vaati sotilaat ja siviilit yhteen laskien n 16 miljoonaa kuolonuhria ja 21 miljoonaa haavoittunutta. Suomen sisällissota vaati taisteluissa, teloituksissa tai vankileireillä yli 30 000 uhria, joista Somerolaisia yli 100. Meidän tulee joka päivä torjua vastakkainasettelua ja ehkäistä syrjäytymistä toimillamme.