Lounais-Suomessa on edelleen käynnissä elinkeinoelämän positiivinen rakennemuutos. Varsinais-Suomen ja Satakunnan talouskasvu jatkuu useilla aloilla ja alueen työllisyyskehitys on vahvaa. Täällä kolmen maakunnan rajalla, vahvan maaseudun keskellä POREN heijastusvaikutukset antavat vielä odottaa, vaikka työntekijöistä on pulaa mm metalliteollisuudessa.

Vaikka Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut nopeasti jo kolmen vuoden ajan, on työllisyysasteen kasvu kuitenkin hidastunut hieman, sillä vielä syksyllä työllisyyden kasvutrendi oli selvästi tämänhetkistä jyrkempi. Kuitenkin nykyvauhdillakin Varsinais-Suomen työllisyysaste nousisi 75 % tuntumaan kuluvan vuoden loppupuolella.

Vaikka osalla yrityksistä meneekin hyvin, Varsinais-Suomen kunnista suurin osa teki alijäämäisen tuloksen viime vuonna. Vahvimman tuloksen asukaslukuun suhteutettuna tekivät merenrantakunnat Taivassalo, Naantali ja Kustavi ja heikoimman Oripää ja Vehmaa, joka joutui taloudellisen tilanteensa vuoksi kriisikuntamenettelyyn.

Totuttuun tapaan talousarvioon nähden paremmin toteutuneesta toiminnasta huolimatta näin kävi myös Somerolla, sillä kaupungin tilinpäätös oli alijäämäinen ensimmäisen kerran viiteentoista vuoteen.

Tulopohjaa edelliseen vuoteen verrattuna pienensi erityisesti tiedossa ollut valtionosuuksien yli 700 000 euron vähentyminen. Samaan aikaan esimerkiksi erikoissairaanhoidon kustannukset nousivat yli 400 000 euroa, sosiaalityön ja lastensuojelun lähes 800 000 euroa, varhaiskasvatus n. 240 000 euroa ja peruskoulutus n. 230 000 euroa. Koska Someron väestö samanaikaisesti väheni, kuntapalvelujemme rakenteita onkin väistämättä kevennettävä tulevina vuosina.

Tähän työhön on valtuutetut sitoutettu ja monia uusia ideoita tulemme ottamaan käyttöön.

Uuden ”Erinomane ja notkja Somero 2025” – kaupunkistrategian linjausten mukaisesti Kiiruun sivistyspalvelukampusta kohennetaan entisestään tänä vuonna monitoimitalon remontilla ja ensi vuonna keskusurheilukentän perusparannuksilla. Saimme myyntiin Ruunalan uuden yritysalueen tontit ja Kohnamäen asuinalueen uudet kaavatontit ja molemmille tonttikauppojakin jo tehdyksi.

Somerolla on monia yllättäviäkin tukijalkoja. Tunnetut kulttuuripersoonat ovat tukemassa kaupunkimme tunnettuvuutta. Meidän tanssilavamme tuovat tänne 100 000 tanssijaa vuodessa. Yli 2000 kesämökin asukkaat elävöittävät ja virkistävät elinkeinoelämäämme merkittävästi.

Valtion ohjaus kaavoituksesta keveni huomattavasti ja päätösvaltaa siirtyi kunnille, sekä mahdollisesti tuleville maakunnille, kun uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet astuivat voimaan viime vuonna.

Muutos oli suuri varsinkin Someron kaltaiselle maaseutukunnalle, sillä valtion vaatimus yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä poistui kokonaan. Myös rakentamisen eheyttäminen eli keskittäminen keskustan ympärille koskee jatkossa vain suuria kaupunkiseutuja. Käytännössä esimerkiksi rakennuslupien saaminen haja-asutusalueelle tulisi helpottua.

Myös vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituiseen käyttöön helpottui ja tätä korttia tulee Someronkin käyttää, koska moni nykyisistä mökkiläisistämme tosiasiallisesti asuu Somerolla, mutta maksavat tuloveronsa muualle.

Meillä Somerolla on vielä palvelut ja kukkaro kohdallaan, mutta syntyvyyden kohentamiseksi ja huoltosuhteen parantamiseksi tulee kaikki toimet ottaa vakavasti, jotta näin on myös tulevaisuudessa.